Minulle hyyyvin tyypillistä. Päässä miljoona ja yksi käsityöideaa, mutta vain muutama niistä näkee aikanaan päivänvalon... Suurin syy lienee työkalujen, materiaalin ja/tai ajan puute. Viime syksynä napsin kaverin pyytämistä riekoista sulkia talteen haaveillen pröystäilevistä korviksista. Sulat olivat mainion värisiä, sillä riekoilla oli vielä värinvaihto kesken talvea varten. Sulkia oli kauniin puhtaan valkoisia sekä valko-ruskeakirjavia.
Noh, sulat lojuivat unohdettuina pussissaan noin vuoden... Kunnes kivasti sattumalta kylällä järjestettiin kaamosta vasten lyhyehkö hopeatyökurssi. Ajat sopivat suht mukavasti työmenoihini, joten päätin käydä kysäisemässä onnistuisiko korvisten teko. Ja sehän onnistui. Ei muuta kuin samantien hommiin!
Ensin sain käsiini paksun langanpätkän hopeaa. Lähdin työstämään lankaa ohuemmaksi vetämällä sitä uudestaan ja uudestaan pienemmän ja pienemmän reiän läpi. Ainakin kymmenen kertaa. Lanka siis oheni ja piteni. Välissä sitä myös kuumennettiin hitsausvälineillä "joustavammaksi". Sen jälkeen harjoittelin ensin kuparilangalla koukun muotoilua ja kun olo oli varmempi, lähdin muotoilemaan hopeaa. Ihan mukavasti onnistui ensikertalaiseksi (tosin tein simppelimmän mahdollisen mallin). Ei yhtään epäonnistunutta yksilöä ja melko identtisiäkin niistä tuli. Olenkin aina ollut semmoinen pipertäjä.. Vai mitä olette mieltä, kelpaisiko nuo koukut teidän korviinne?
Sitten tekemään "vieteriä" sulkien tyven ympärille koukkuun kiinnitystä varten. Minulla oli jo valmiina ohutta hopeoitua kuparilankaa, jota aloin kiertämään muottitangon ympärille. Tein muutaman perustekniikalla ja sitten halusin vielä testata punontatekniikkaa kaksinkertaisella langalla. Nätti siitäkin tuli, ellei itseasiassa nätein! Hännät käännettiin vieteri sisään jättäen päähän pyöreä lenkki koukun kiinnitystä varten.
Ärsyttävin vaihe oli kiinnittää sulat. Tyvet eivät mahtuneet kunnolla vietereiden sisään ja yritin veitsellä leikata tyviä ohuemmiksi. Lopulta joka paikassa leijaili höyhenen palasia ja tyvet olivat rutussa. Onneksi pikaliima on niin hitsin tehokasta, että överikäytin sitä ja sulat pysyvät ainakin toistaiseksi paikoillaan... Sitten kun vielä keksisi milloin näitä pystyisi käyttämään.... 😅